keskiviikko 15. lokakuuta 2025

#Erasmusdays 13.-18.10.2025 - Erasmus+ opintomatka Tartossa


Kokoonnuimme yhdessä esittelemään Erasmus+ opintomatkaa Tartossa Pieksämäen kaupungin kirjaston avoimeen tilaan 14.10.2026 #Erasmusdays -viikolla. Tilassa on suuri appleTV, josta oli hyvä esitellä matkalla otettuja valokuvia. Olimme markkinoineet tilaisuutta Seutuopiston sosiaalisessa mediassa ja opiston ryhmissä. Esittelimme matkan kohteita ja kokemuksia yhdessä matkalaisten kanssa. 



Kokosimme Tartu Rahvaülikoolin opetustiloista erikseen tähän loppuun esittelyn. Ompelu-, kudonta-, keramiikka-, kukkien sidonta- ja monitoimitilojen lisäksi heillä oli valokuvaus- ja videointistudio.

                                                                Ompelu + teorialuokka


Kutomo




                                                                  
                                                                   Keramiikka ja lasityöt





  Puu- ja metallityöt



Kukkiensidonta




Monitoimitila - kuvataiteet, kielikahvila jne. 









maanantai 13. lokakuuta 2025

Reede - kuudes matkapäivä

Viimeisenä matkapäivänä meillä oli aikainen herätys. Saimme kuitenkin nauttia vielä hotellin runsaan ja herkullisen aamiaisen ennen taksin tuloa. Aamiaistarjoilua oli ystävällisesti aikaistettu vuoksemme. Hotellin virkailijat ovat olleet koko vierailumme ajan todella auttavaisia. Olemme saaneet apua mm. bussiaikatauluissa ja - pysäkeissä sekä taksin tilauksessa. Viimeisen matkapäivän fiilikset olivat kaksijakoiset. Toisaalta oli haikeaa lähteä kauniista Tartosta, sillä monta kiinnostavaa kohdetta jäi vielä käymättä. Toisaalta alkoi olla jo ikävä kotiin. Juna Tartosta Tallinnaan lähti klo 7.50. Olimme varanneet junaliput 1. luokkaan, sillä näin varmistimme itsellemme istumapaikat. Ero tavallisen ja 1. luokan lipulla oli vain 1,40€. 





Matka Tallinnaan sujui mukavasti matkan kokemuksista rupatellessa, kuvia lähetellessä ja blogia päivittäessä. Saattoipa joku meistä torkahtaakin Viron maaseudun maisemia seuratessaan. Tallinnaan saavuimme aikataulun mukaisesti klo 10.31. Taksit Tallinnan sataman D -terminaaliin saatiin rautatieaseman viereisen hotellin parkkialueelta. Laivalla saimme matkalaukut mukavasti hyttiin ja kiirehdimme nauttimaan etukäteen tilatun Buffet -aterian. Kaikilla olikin jo kova nälkä aikaisen aamiaisen jälkeen.





Saavuimme Helsinkiin aikataulun mukaisesti. Ihmispaljous ja perjantai-illan ruuhka yllättivät meidät. Etelän syyslomaviikko oli alkanut, liekö tämä syynä ihmisvilinään. Helsinki- Pieksämäki välisen junan lähtöön oli kolmisen tuntia aikaa. Sovimme, että vietämme ajan yhdessä vieraillen Ateneumin Gallen-Kallela, Klimt & Wien näyttelyssä. Hieman jännitti pääsemmekö sisään, koska emme olleet varanneet lippuja etukäteen. Hyvin kuitenkin mahduttiin ja paljon nähtiin, vaikka ihmisiä oli runsaasti ihastelemassa tätä ainutlaatuista kokonaisuutta. Osa meistä ennätti piipahtaa myös uusitussa perusnäyttelyssä, Ajan kysymys. Gallen-Kallela, Klimt & Wien nähtävissä 26.9.2025-1.2.2026.



Näyttelyn jälkeen hengähdimme Rautatieaseman kahvilassa junaa odotellen ja blogia päivitellen. Pitkän matkapäivän viimeinen etappi Helsinki-Pieksämäki junamatka starttasi klo 19.19. Tässä vaiheessa olimme aikalailla väsyneitä. Koetimme päivittää blogia, mutta junan netti tökki ja päivitys keskeytyi. Pohdittiin yhdessä,  kuinka pitkälti oltiin viikon aikana matkustettu. Linnuntietä Pieksämäeltä Tarttoon on noin 431,7 kilometriä. Pieksämäki - Helsinki - Pieksämäki -välillä olemme istuneet junassa yhteensä 8 tuntia ja Tartto -Tallinna- Tartto välillä 5,5 tuntia. Lauttamatkat Helsinki - Tallinna - Helsinki kestivät yhteensä 4,15 tuntia. Hyvässä seurassa matkat ovat sujuneet todella nopeasti. Matkanteko ei ole ollut pelkkää istumista vaan olemme myös kävelleet runsaasti, keskimäärin 5–7 km päivä. 

Erasmus+ Tarttoon oli ikimuistoinen. Kaikkien kokemusten lisäksi meistä tuli keskenämme ystäviä, jotka pitävät yhteyttä tämän reissun jälkeenkin. Kiitos Erasmus+, että tällainen kokemus mahdollistui.





lauantai 11. lokakuuta 2025

Neljapäev - viides matkapäivä

 

Torstaiaamuna kokoonnuimme aamiaisen jälkeen yhteen huoneeseen kirjoittelemaan blogia ja suunnittelemaan loppujen matkapäivien ohjelmaa. 




Meidän piti alkuperäisen suunnitelman mukaan mennä tutustumaan Tarton taidemuseoon, Viron nykytaiteen keskukseen. Valitettavasti se olikin suljettu näyttelyn vaihdon vuoksi. Ihailimme rakennusta maanantai-iltana ulkopuolelta. Tämä vuonna 1793 rakennettu museorakennus sijaitsee raatihuoneen torilla ja kallistuu 5,8 astetta. Kaunis rakennus on kaltevampi kun Italian Pisan torni. 



Menimme Tarton taidemuseon sijaan Tarton yliopiston taidemuseoon, jossa oli kiehtova Pompeiji - tyylinen sisustus. Siellä oli esillä klassista tyyliä olevia kipsiveistoksia monessa eri huoneessa. Huoneissa oli myös kauniisti maalatut seinät, eläinhahmoja ja erilaisia ornamentteja. Siellä oli mahdollisuus katsoa virtuaalilaseilla ajassa taaksepäin sodan tuhoamaa yliopistoa. Toinen pysyvä näyttely oli egyptiläisistä muumioista. Se oli tuotu sodan jaloista Keski-Venäjältä 1915 Tarttoon.






Yliopiston aulassa oli kuvia ullakolla olevasta karsserista eli rangaistussellistä, johon opiskelijat joutuivat jättäessään yliopiston käyttäytymissäännöt noudattamatta. Emme vierailleet karsserissa.  Yliopistokierroksen jälkeen menimme Ulikooli Kohviik -ravintolaan syömään. Paikka oli viihtyisä ja ruoka oli maukasta sekä erittäin edullista. Ruokailun jälkeen läksimme omaehtoisesti tutustumaan kaupungin kulttuuriin tai huilaamaan hotellille.




Osa meistä vieraili Yliopiston lähellä olevassa keskiaikaisessa Johanneksen kirkossa. Kirkko on 1300 -luvun goottilaistyylinen kirkko ja se on yksi Viron vanhimmista kirkoista. Kirkko oli todella vaikuttava. Sen seinillä kiersi satoja terrakotasta tehtyjä veistoksia - erilaisia kasvokuvia. Nousimme yhdessä kirkon torniin lukuisia kapeita portaita pitkin. Nouseminen kannatti, sillä Johanneksen kirkon tornista avautui upea näkymä Tarton historialliseen vanhaan kaupunkiin. Tornissa on kaksi pronssikelloa, Pietari ja Paavali.




 

Iltapäivällä läksimme yhdessä bussilla sovittuun tapaamiseen Rahvaulikooliin, jossa pääsimme tutustumaan ompelu- ja keramiikkakurssiin. Vastaanotto oli todella ystävällinen, kuten edelliselläkin kerrallakin. Saimme mukaan tiistaina tekemämme lasikorut sekä niihin liimattavat korunosat. 



Meille oli järjestetty myös suomea puhuva työntekijä esittelijäksi. Hanna Aadusoo oli viehättävä nuori nainen, joka toimi tulkkinamme koko vierailun ajan. Vierailimme ensin Ompelukurssilla, jossa ompelunopettaja Kulli Marga opetti kuutta kurssilaista ompelun saloihin. Opiskelijoista osa oli ompelu-uransa alussa ja osa oli jo pitkään harrastaneet. Kurssin pituus oli 5 x 4 tuntia ja kurssimaksu 156€. Monella oli suunnitteilla tunikan tai mekon valmistus. Heidän oli tarkoitus muokata tunnin aikana valmiskaava omille mitoilla sopivaksi.



Pääsimme tutustumaan yllätyksenä myös maahanmuuttajien kielikahvilaan. Kahvilassa oli vironkielinen opettaja ja opiskelijoita Intiasta, Ukrainasta, Virosta, Kazakstanista ja Venäjältä. Opettajalla oli hallussa myös suomen kielen taito. Tartu Rahvaylikoolin kielikahvila on vastaava kuin meidän oman opiston Rehvitupa. Seuraavaksi tutustuimme Keramiikkakurssin opettaja Eva Krivonogovaan ja hänen ryhmäläisiin. Ryhmäkoko on max 10 ja pituus yleensä 5x3h, jonka kurssimaksu on 136€. Maksu sisältää opetuksen, kaikki materiaalit ja saven polton. Keramiikkakurssit ovat nykyisin lyhytkursseja. Ennen koronaa heillä oli myös pitkiä kursseja. Kurssilaiset saavat valita itse mitä haluavat tehdä. Opettaja antaa kullakin kerralla uusia ideoita mahdollisista töistä.



Illan ohjelma oli vapaa. Toiset menivät nauttimaan kylpylästä, toiset nauttimaan Metro Voileivä kohvikin takeaway -aterioista Ray's Music Bariin. Barissa oli ystävällinen palvelu ja 50-60 -luvun hyvää musiikkia. Ajatuksenamme oli saada kuunnella virolaista elävää 

musiikkia, mutta saimmekin nauttia paikallisten tanssiharrastajien rennosta tanssista.

 








perjantai 10. lokakuuta 2025

Kolmapaev - neljäs matkapäivä


Keskiviikkona ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Eestin kansallismuseo. Rakennuksen arkkitehtuuri on hieno, näytteillepano upeaa ja katsottavaa paljon. Kiertelimme museossa omaa tahtia kukin oman mielenkiintonsa mukaan. Plussaa museolle annamme siitä, että pääsylipuilla saimme vaihdettua museoesineiden infot suomenkielelle. Meillä meni siellä monta tuntia ja istahdimme välillä lounaalla museon ravintolassa.




Tässä muutamia kuvia esineistä ja tiloista, jotka nousivat monella meillä erityisiksi. Virolaiset ovat olleet todella kekseliäitä ja luovia ongelmien ratkaisijoina, kun rahaa on ollut vähän, materiaaleja ja tarvikkeita niukasti. Miten nurmikon saa leikattua, jos ruohonleikkureita oli mahdotonta hankkia kaupasta?Leikkurin kehikkona oli lastenvaunut. Moottori oli vanhasta pesukoneesta ja moottorin suojakotelona saunavati. Tuuletusta varten vatiin oli porattu reikiä. Paljon kaunista ja hyödyllistä on syntynyt taitavissa käsissä.





Museon takaosassa oli vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa oli kuvataiteilija Olev Suppin näyttely. Olev Suppi on yksi Viron kuuluisimpia taiteilijoita. 




Eestin Kansallismuseon läheisyydessä on hauska Ylösalaisin talo, jonka lattia oli kalteva ja huoneet sanan mukaisesti ylösalaisin. Se sai aistit sekaisin, jopa niin pahasti, että voi joutua poistumaan sieltä pikaisesti! Hauskoja kuvia otettiin ja jaettiin ystäville ja perheille.




 


Illalla menimme Pierre -ravintolaan nauttimaan illallista. Paikka oli sisustukseltaan mielenkiintoinen katsoipa mihin tahansa. Palvelu oli ystävällistä ja yllätykseksemme tarjoilija ymmärsi suomea vaikka ei sitä puhunut. Vuorovaikutus siis toimi hyvin ja varsin humoristisella pohjavireellä. Ruoka oli tietenkin hyvää ja meillä oli oikein hauskaa.





Powderroom yllätti; tummanpunaiset seinät, musta WC-istuin, punamustat karvamatot ja suuri peili, joka pelästytti kuvajaisellaan. Eipä vastaavaa ole nähty muualla! Lähtiessä kuunneltiin vielä Raatihuoneen kellojen soitto klo 21, kappaletta emme valitettavasti tunnistaneet.